Yritin luoda itselleni kovan kuoren; se oli suojakeino pahaa ulkomaailmaa vastaan. Kädet nyrkissä, hampaat irvessä, kyllä minä pärjään. Kun nyrkit alkoivat pikkuhiljaa aueta ja suu vääntyä hymyyn, iloitsin, ettei sisälläni kaikki ollutkaan kuollutta.
