Artikkelin Syyskuun alakuloa kommentit

Kirjoittaja: admin

admin — Tue, 15 Sep 2015 19:51:08 +0000

Vastauksena kommenttiin Kyllikki. Kiitos Kyllikki. ohjaaja ja opettajani monella saralla. Viisaita sanoja kun ne tulee sinun suustasi. Itsekin olen pohtinut tätä "pakkolepoa", sehän se oli, kun oli niin kova kiire ja touhu koko kesän (ja jo menneen kevätkaudenkin). Ei sitä huoltamatta jaksa, vaikka niin luulee, painaa vaan sitkeästi niin kauan kun moottori käy. Lääkärissä kävin ja sain rohtoja. Niiden avulla on olo alkanut parantua. Ehkä kaikkein paras lääke oli kuitenkin viime lauantai ja naisryhmän tapaaminen. Meitä kokoontui yhdeksän naista Helsinkiin; olemme tutustuneet täällä somessa. Livetapaaminen oli erikoinen; olivat kaikki ihmeellisellä tuttuja vaikkei oltu koskaan aiemmin nähtykään. Huomaan kaipaavani jutteluja ja asioiden pohtimista. Meidänkin juttutuokioita kaipaan Kyllikki. Miten monet kerrat olen lähtenyt luotasi voimaantuneena pois. Ja mitä valoon tulee, niin katsoin tuota kuvaani juuri äsken ihmetellen; minähän melkein loistan valoa siinä!

Kirjoittaja: Kyllikki

Kyllikki — Tue, 15 Sep 2015 19:16:40 +0000

Voi Kirsti pieni! Ota positiivisesti: Sinua puhdistetaan kaikesta menneestä, ja laitetaan lepoon, kun et itse ole huomannut, että tarvitset lepoakin :), kyllä Sinä vielä voimaannut, Sinulla on sydän puhdasta kultaa, ammenna voimaa sieltä, anna Valosi loistaa, olethan Valo niin monelle, anna sen loistaa välillä itsellesikin! Ota levosta kaikki irti, salli se itsellesi, luovuutesi tarvitsee myös lepoa, latautumista….. kaikella on tarkoituksensa. ”Ole se Valo, joka olet”, tee juuri niin kuin sydämesi sanoo, on -pa se sitten surullista tai iloista, vastaanottajia löytyy varmasti aina! Rakkaudellisin terveisin ja voimahalauksin, Enkeleitä Sinulle!

Kirjoittaja: admin

admin — Thu, 03 Sep 2015 07:30:15 +0000

Vastauksena kommenttiin Anna. Kiitos Anna energialatauksista ja enkeleistä. Jos se onkin noin, miten kirjoitit. Väsymys ei ole pysynyt perässä kaiken kiireen keskellä ja nyt se sai minut otteeseensa. Toivottavasti edessä on kaunis ja värikäs syksy ja sallin itselleni sen värikylläisyyden. Hyvällä omallatunnolla ja vähän vaikka laiskotellen. Enkeleitä myös sinun päivääsi!

Kirjoittaja: admin

admin — Thu, 03 Sep 2015 07:01:43 +0000

Vastauksena kommenttiin Marja. Marjaseni, meillä on niin paljon yhteisiä muistoja ja reissuja takanapäin, että osaamme hyvin lukea toistemme aatokset. Ja on niitä edessäkin päin ihan varmasti. Kait tälläkin "pakkolevolla" on oma tarkoituksensa. Pitää muistaa kuunnella sitä omaa sisintään ja jos sen ääntä ei kuule muualla, niin metsässä kuulee. Antaa hiljaisuuden puhua omaa kieltään.

Kirjoittaja: Anna

Anna — Thu, 03 Sep 2015 06:13:20 +0000

Voi sinua, täältä lähtee sinulle energialataus ja paljon enkeleitä mukaan. Tuollaisen ison muuton/muutoksen jälkeen väsymys iskee jälkijunassa. Lepää ja nauti syksyn tulosta ja sen kauniista värityksestä. Mitä runoihin tulee, älä kuuntele liikaa muita, vaan tee niinkuin sydämesi sanoo. Olet hyvä juuri nyt. Muista olla armollinen itsellesi. Enkeleitä sinun päivääsi!

Kirjoittaja: Marja

Marja — Wed, 02 Sep 2015 18:16:12 +0000

Kurkelan kappaletta kuunnellessa, kun on niin tuore asia mullakin; haavat on vielä auki ja se sattuu minuun ja varmasti häneenkin jättäessämme toisemme toisille, yöt jo vois olla erilaisia vähitellen.
Kirsti ystäväin; meille annetaan vielä sellaisia kokonaisia päiviä jossa kaikki on mahdollista, ilman taakkoja…..olemmehan enkeleitä toisillemme <3, eikä päivää ettet kävis mielessä. Ystävyyttä ei vaan voi hylätä, taakat aina kaatuu toiselle ja toisella kevenee, ystävyys on vuorovaikutteista.
Luulempa et meille ei vain sovi liika ohjailu, kaikki on lähdettä omista johdatuksista, etenkin sinulla luovana ihmisenä….
Voimia ja paranemista siulle taudista niin huominenkin päivä loistaa ilman tämän päivän taakkoja…..sehän voi olla jopa joskus höyhenen kevyttä vaikka se torpalla raataminenkin, mut kun se on mieleistä ja sydämestä lähtöisin se käden jälki niin siinä se sielu lepääkin sitten kun sen on "valmis". Omin käsin laitettu tai yhteisten käsien vielä ihanampaa. Hyvää ja kaunista yhteiseloa.

Kirjoittaja: admin

admin — Wed, 02 Sep 2015 17:06:05 +0000

Vastauksena kommenttiin jaana. Kiitos Jaana! Ihan sain heti voimaa tästä viestistäsi ja mielikuvasta, että makaamme metsän pohjalla ja katsomme puiden latvoja. Kunhan olen tarpeeksi kasassa ja sinä myöskin tervehtynyt, niin syötän navigaattoriin osoitteesi ja porhallan sinne. Joku kaunis syysaamu, kun sinulla on vapaapäivä, niin tuuttaan auton torvea ja lähdetään kohti uusia seikkailuja!

Kirjoittaja: jaana

jaana — Wed, 02 Sep 2015 16:46:42 +0000

Voi Kirsti-rukka, tauti se iski kolmatta viikkoa sitten minuunkin eikä meinaa hellittää millään.
Mutta piru vie periksi ei anneta, kyllä me täältä vielä noustaan ja ehjäännytään.
Ja kunhan parannutaan niin paljon, että jaksetaan niin lähdetään metsään kaksin. No ehkä voidaan ottaa meidän Siiri tai Olli vahtimaan meitä mukaan.

Niin ja älä sinä kuuntele muita siinä mitä sinun pitää tehdä, tee sitä mitä parhaiten osaat ja jos se on jonkun mielestä liian surullista niin se on heidän murheensa ei sinun.

Niin että häntä pystyyn siellä Takamaalla ja keräähän voimia tulevaan talveen.
Ystävät uudet ja vanhat pitävät meidät pystyssä ja elossa.
Terkuin Jaana